The Project Gutenberg eBook, Kantele II, by Elias Lönnrot
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
the Project Gutenberg License included with this eBook or online at
www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have
to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
Title: Kantele II
Taikka Suomen Kansan sekä Wanhoja että Nykyisempiä Runoja ja Lauluja
Author: Elias Lönnrot
Release Date: February 6, 2015 [eBook #48177]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KANTELE II***
E-text prepared by Jari Koivisto
Note: Project Gutenberg has other volumes of this work.
Kantele I: see http://www.gutenberg.org/ebooks/48176
Kantele III: see http://www.gutenberg.org/ebooks/48201
Kantele IV: see http://www.gutenberg.org/ebooks/48202
KANTELE II
taikka
Suomen Kansan sekä Wanhoja että Nykysempiä Runoja ja Lauluja
Koonnut ja pränttäyttänyt
ELIAS LÖNNROT
Philosophian Candidati.
HELSINGISSÄ
Präntätty Waseniuksen luona Wuonna 1829.
Muistinpa minäkin muinon,
Lassa laulelin jotakin,
Päiwät pitkät paimenessa,
Illat kultaset kujilla;
Waan jo on mennyt mielestäni,
Murentunna muistostani,
Sanat kaikki kaunihimmat,
Laulut lapsuuden paraimmat.
SISÄLLÄPITO:
Wanhoja Runoja.
Laulaja.
Lemminkäinen.
Kosion Lukuja.
Kanteleen Synty.
Kultaneito.
Wanha Mehtämies.
Kärppää pyytäissä.
Orawaa pyytäissä.
Repoa pyytäissä.
Wanhoja Lauluja.
Kukkuja.
Soutolauluja Lasta liekuttaissa.
Paimenlauluja.
Neitojen Lauluja.
Miniän Lauluja.
Muita Naisten Lauluja huoleissa.
Jauhorunoja.
Tyttö poislähteissä (Wanhempainsa kodista).
Koditon.
Huolellinen.
Kadonnut.
Kaipawa.
Sotaan lähtiä.
Esipuhe.
Tämän Osan edelliseen jakoon saaduista Runoista owat _Laulaja,
Lemminkäinen, Kultaneito, Repoa pyytäissä_ Kerimaeltä; _Kanteleen
Synty_ Enolta; _Wanha mehtämies_ Juuwalta; _Kärppää pyytäissä, Orawaa
pyytäissä_ Kitteeltä; _Kosion Luwut_ Kerimäeltä, Kitteeltä, Ilomantsista
ja Pielisjärweltä. Wanhoja Lauluja, joita minä jälkimmäiseen jakoon
olen panettanut, laulowat tytöt ja waimot Ylimaassa joka kylässä.
Halullisesti kirjotin minä niitä mitä missäkin paikassa synty, waan
usein sain minä eripitäjistä, joidenka wäli toisinaan oli monta
kymmenkuntaa peninkuormaa, saman laulun melkein yksillä sanoilla.
Näistä olen minä walinnut präntättäwäksi sen, joka mielestäni oli
paras ja täydellisin, sillä jokaisellen minä en ole saanut tilaa.
Saattawat nämät wanhat laulut olla wuosisatoja wanhemmat kuin
luulisitkaan; tahi kuinka olisit net muutoin sillä lailla joutuneet
hajalle ja tulleet kansan yhteiseksi omaisuudeksi, jotei niitä jo
wanhoin aikoin esiwanhemmilta olisi laulettuna? Ainakin haastowat
wanhat ihmiset heidän lapsena kuulleen niitä paljolta laulettawan
ja taitaneen sillon itekkin, mutta wuosien mennessä sanowat he
menneen muistonsakin. Ilmantuisi niitä wielä joksikin, jos joku
niitä kokoisi, waan muutaman ajan perästä on se toki myöhänen. Net
ehkä parahiten selittäwät, minlainen elämän muoto ja minlaiset tawat
wanhana aikana Karjalan ja Sawon mailla oliwat.
Wanhoja Runoja.
Laulaja.
Pohjolainen, pitkä poika
Lappalainen, lieto poika,
Weti wirsiä reellä,
Saanilla sanoja saatto.
Kilahti jalas kiwehen,
Saani meiän salwamehen;
Siitä mä sanoja sain,
Kuorman wirsiä kokosin.
Täytyykö tätä tupoa,
Lainataanko lattiata?
Toisin wirteni tupahan,
Kantaisin katoksen alle.
Kuin ei täytyne tupoa,
Lainattane lattiata;
Puran saanini salolle,
Wirret wiehkoille jakelen.
"Täytyypä tätä tupoa,
Lainataanpa lattiata,
Miesten lauluja lasella,[1]
Hyräillä hywäsukuisten."
Laulaisinpa, taitaisinpa,
Osajaisinpa olisin,
Waan en mä rahata laula,
Suuta kullata kuluta,
Pieksä kieltä penningitä.
Laulajan laki palaapi,
Runoin[2] kulkku kuiwettuupi,
Waan ei korwat kuuntelian.
Empä äijä anoisi,
Enkä paljoo pakkoaisi;
Yhtä kannua olutta.
Tuoppi tuotihin olutta,
Kunpa toinen tuotaisihin,
Saisin saanilla sanoja,
Reellä wirsiä wetäisin;
Kuin ei tuotane olutta,
Wien on wirteni wiluhun,
Pois kannan katoksen alta;
Kerin wirteni kerälle,
Sykkyrälle syyllättelen;
Kerän pistän kelkkahani,
Sykkyrän rekoseheni;
Sillon laulan, jollon jouan,
Kun en konsa jouakkahan,
Niin en sillon laulakkahan.
Waan en laula ensinkähän,
Ei oo kulta kuulemassa,
Oma armas oppimassa;
On mua kuuset kuulemassa,
Oppimassa hongan oksat.
Ennen kuusia kumarran,
Kuin kumarran kunnotointa;
Ennen palwelen pajuja,
Ennen kun palwelen pahoja.
Lemminkäinen.
Niin tuo sano Lemminkäinen
Siitä kohta äitillensä:
"Jos ma lähen kulkemahan
Lapin maahan lankohini."
Äiti wastasi wakainen:
"Älä mene, poikaseni!
Lapin maahan lankohisi;
Siellä sinä lauletahan
Suin sytehen, päin sawehen,
Kypenihin kyynäswarsin,
Koprin kylmihin porohin."
Läksi kohta kulkemahan
Astu päiwän, astu toisen;
Päiwänä jo kolmantena
Pääsi sitte lankohisa;
"Annas, akka, tyttöäsi
En tuota pahoin pitäisi;
Sylissäni syöessäni,
Käsissäni käyessäni,
Selässäni seistessäni,
Maatessa mahani alla."
"Empä anna tyttöäni,
Ennen kuin hiihät Hiien hirwet
Hiien nurmien perältä."
Siitä hiihti Hiien hirwet
Hiien nurmien perältä;
Siitä waati waimoksensa.
"Empä anna tyttöäni,
Ennen kuin suistat suuren ruunan
Hiien nurmien perältä."
Otti kultaohjaksensa,
Hopiaisen marhaminnan;
Niin sanoopi Lemminkäinen:
"Ukkoni, ylinen Jesus,
Mies on wanha taiwahinen!
Nosta pilwi luotehelta,
Toinen lännestä lähetä,
Kolmas kohota koilta;
Syrjin yhtehen syseä,[3]
Lomatusten loukahuta;
Sa'appa jäätä, sa'appa hyytä,
Sa'appa rauaista raetta
Ohtahan pyhän orihin,
Pyhän laukin lautasille!"
Sato jäätä, sato hyytä,
Sato rauaista raetta
Ohtahan pyhän orihin,
Pyhän laukin lautasille.
Siitä suisti suuren ruunan
Hiien nurmien perältä;
Siitä waati waimoksensa.
"Empä anna tyttöäni,
Ennen kuin ammut jouhtenen joesta,
Wirrasta wihannan linnun;
Sillä maksat mammun maion,
Kostat emosen kohuni."
Meni siitä ampumahan,
Tuli ankara anoppi,
Pään mätäsi mättähäksi,
Jalat raian haarukaksi,
Muu ruumis lahoksi puuksi;
Jo sukan weri wenyypi,
Harja hurmehin kuluupi,
Sill' on loppu Lemminkäisen.
Sitte äiti äyhkäseepi:
"Jo nyt on poikani polosen,
Sekä loppu Lemminkäisen."
Pani siitä purstoksensa
Leipälapion lewiän,
Elohurstit siiwiksensä;
Läksi kohta lentämähän,
Lenti tuonne löyhytteli
Yheksän meren ylite,
Meri puolen kymmennettä,
Puut punaset, maat siniset,
Lehet lemmen karwalliset.
Kysy tuolta poikoasa:
"Miss' on poikani polosen,
Sekä tyrmän tyttäreni?"
"Tuoll' on poikasi polosen,
Sekä tyrmän tyttäresi:
Kypeniss' on kyynäswarsin,
Koprin kylmissä poroissa."
Ehti tuolta poikoasa,
Ehti tuolta, eikä löyä;
Kysy kohta poikoasa,
"Miss' on poikani polosen,
Sekä tyrmän tyttäreni?"
"Tuoll' on poikasi polosen,
Sekä tyrmän tyttäresi;
Lammissa kalattomassa,
Aiwan ahwenettomassa."
Tuolta ehti, eipä löyä;
Kysy kohta kolmannesti,
"Miss on poikani polosen,
Sekä tyrmän tyttäreni?"
"Tuoll' on poikasi polosen,
Sekä tyrmän tyttäresi:
Wirrassa wipajawassa,
Koskessa kohajawassa."
Otti waskisen harawan,
Harawoipi myötä wirran,
Harawoipi wasta wirran;
Min saa kättä, kun saa päätä,
Tästä poikasen rakensi.
Tuli turwa mättähästä,
Poika pohjasta yleni.
Tuotihin tulinen tuoppi,
Tulta terwoa sisässä;
Puhu kerran tuoppihisa,
Tuli kyytä kymmenkunta.
Puhu toiste tuoppihisa,
Satakunta sammakkoita.
Puhu kohta kolmannesti,
Tuopin tuojan Tuonelahan,[4]
Kannun kantajan Manalle.
Kosion Lukuja.
(Luetaan noroilla, lähteen eli hetteen päällä,
Kateja, Noitia j.n.e. wastaan.)
Nouse neitonen norosta,
Hienohelma hettehestä,
Neito lämmin lähtehestä,
Muori mustasta muasta,
Kanssani karehtimahan,
Kerallani keikkumahan,
Etisellä ilmallani,
Takasella puolellani,
Kupehella kummalani;
Kateita kaatamahan,
Wastuksia woittamahan.
Kateilta silmä kaiwa,
Wastuksilta wahta wiillä,
Noitilta nenä repäse.
Ei tuo wasten ihtiäni
Eikä wasten joukkoani,
Waan on wasten wastuksia,
Wasten waiwoja pahoja.
(Kalmalle l. Kalmistossa.)
Onko wanhoa wäkeä,
Iän kaiken istunutta,
Jok' on wiikon maassa maannut,
Kauan lieossa lewännä?
Noskaat maasta miekkamiehet,
Hiekasta hewoswäki,
Pojan ainoon awuksi,
Miehen kuullun kumppaniksi,
Kanssani karehtimahan j.n.e.
(Mannun haltioille l. sillan alta.)
Nouse maasta mannun Eukko,
Pellosta periisäntä,
Pojan ainoon awuksi,
Miehen kuullun kumppaniksi,
Kanssani karehtimahan j.n.e.
Lähe tuonne sä keralla
Aisoista awittamahan,
Luokista lutistamahan,
Wetämähän wempeleestä!
(Hewoiselle l. wastuksien waraksi.)
Otan mä Hiiestä hewosen,
Wuoresta walitun warsan!
Hiien ruunan ruskehimman,
Joll' on rautaset kapiot,[5]
Tulitukka, rautaharja.
Ite seppä Ilmarinen
Kesät kengitti hewosta,
Talwet tallikonkaria,
Mun kosihin mennäkseni
Hiien linnan neitosia,
Rakkowuoren orpanoita,
Jonk' ei kynnet kilpistele
Ilmankahan iljenneellä,
Kalmankahan kalliolla.
Ukoni tulinen miekka
Tywin tippu taiwosesta,
Päin pilwestä putosi,
Käteheni oikiaseen;
Jonka päiwä päästä paisto,
Kuu wästistä wälötti,
Jolla hurttia hutelen,
Pojes Kalmat karkottelen,
Etiseltä ilmaltani,
Takaselta puoleltani,
Kupehelta kummaltani.
(Wesiä kulkeissa l. weneelle.)
Soutelemme, joutelemme,
Noien welhojen wesille,
Tietomiesten tienohille,
Lakkipäiten lainehille,
Miesten syöjälle selälle,
Urosten upottajalle.
Anna Ahti airojasi,
Wenettäsi ween isäntä!
Jota saisin suoraa soutaa,
Selät wetten seurustella.
Anna mulle airo toinen,
Luo mulle mela parempi,
Jota souan luikuttelen
Kateen koan eite.
Äiä on noitia noroilla,
Tietäjiä tien ohilla,
Paljon welhoja wesillä,
Kateita kaikin paikoin,
Wirolaista wiisi kuusi,
Kyröläistä kymmenkunta.
Noitu noiat, näit näkiät,
Koki kolme Lappalaista,
Kolmasti kesässä yönä,
Yheksästi syksyyönä;
Waan minäin nään näkiät,
Waan minäin noiat noiun,
Ettei pääse päiwinänsä,
Selwiä sinä ikänä.
Sen werran minusta saawat,
Kuin kirwes kiwestä saapi,
Järky jäästä iljanneesta,
Tuoni tyhjästä tuwasta;
Itelläin on ilman wiitta,
Luonain lykyn awaimet,
Ei se oo kateen kainalossa,
Wihan suowan sormen päässä.
(Sulhaisen tielle lähteissä.)
Kawe Eukko Luonnotar,
Kawe kultanen korea!
Kuo mulle kultakangas,
Wala mulle waskiwaippa,
Jonka alla yöt lepäjän,
Päiwät päälläni pitelen;
Jot' ei poika pois tulisi,
Emon tuoma erkanisi,
Eksyisi emän tekemä,
Hiwus Himmen lankiaisi.
Kawe Eukko Luonnotar,
Kawe kultanen korea!
Lähe tietä neuwomahan,
Ratoa ojentamahan,
Minne neittä naitanehe,
Morsianta juohetahan.
Hako wastahan tuleepi,
Sekin katkase kaheksi;
Siitä syrjähän syseä,
Mennä suuren, mennä pienen,
Kulkia wähäwäkisen,
Mennä pitkän perkeleenkin.
Ukkoni isä ylinen,
Mies on wanha taiwahinen!
Pistä aita pihlajainen,
Aita rautanen rapaja,
Ympäri minun wäkeni,
Kahen puolin kansastani;
Wihastele maan maoilla,
Käännä kyillä käärmehillä,
Pää ulos, sisähän häntä,
Kita kirrin laulamahan,
Pään puoli päräjämähän.
Onko wanhoa wäkeä,
Iän kaiken istunutta;
Sata miestä miekatonta,
Tuhat miestä miekallista,
Kateita kaatamahan,
Wastuksia woittamahan!
Kateilta silmä kaiwa,
Wastuksilta wahta wiillä,
Noiilta nenä repäse!
Ammu noitia mahahan,
Perkeleitä ..rseesehen,
Kateita kantapäähän;
Jota Hiiet himmastuisi,
Perkeleetkin peljästyisi,
Karkuaisi maan katehet.
(Morsiamen wanhempain koissa.)
Kosiomies:
Onko teiän neiissäne
Olillen otettawoa,
Wuotehelle wietäwöä?
Kaaso:
Ompa meiän neiissäme
Olillen otettawoa,
Wuotehelle wietäwöä.
Kosiomies:
Onko teiän neiilläne
Wiipurissa wiilatuita,
Kaupungissa kaulatuita,
Kesäkuilla kuuratuita?
Kaaso:
Ompa meiän neiilläme
Wiipurissa wiilatuita j. n.
Kosiomies:
Onko teiän neiissäne
Keträjöä kelpolangan,
Kultakankaan kutojoa?
Kääntyykö käärilauta,
Kuin orawa oksapuussa?
Suihkaako sukkulainen,
Kuin kärppä kiwen raossa?
Piuhkaako pirran piikit,
Kuin tikka puun kupeessa?
Kaaso:
Ompa meiän neiissäme
Keträjöä kultalangan j.n.e.
Waan onko teiän sulhoissane
Kylwömiestä, kyntömiestä?
Kosiomies:
Ompa meiän sulhoissame
Kylwömiestä, kyntömiestä.
Kaaso:
Onko teiän sulhoillane
Huuhtikirweet kirkkaimmat,
Kaskikassarat paraimmat?
Kosiomies:
Ompa meiän sulhoillame
Huuhtikirweet kirkkaimmat,
Kaskikassarat paraimmat.
Kaaso:
Onko teiän sulhoillane
Hopiaiset housun nauhat,
Silkkiset sukan sitehet,
Wien ruplan wilttihattu,
Kuuen ruplan wyökusakka,
Saksan saappahat jalassa,
Silkkihuiwi siiwollinen?
Kosiomies:
Ompa meiän sulhoillame
Hopiaiset housun nauhat j.n.e.
(Kuin Wihkipari on saatettu wuoteelle.)
Kosiomies:
Kuitti, kuitti Kaaso rukka
Söitpä, joitpa neitosesi.
Kaaso:
Emp' on syönyt, enkä juonut,
Panin kyntäjän siwuhun,
Karhihtian kainaloihin;
Tuonpa kukkana tupahan.
Kosiomies:
Niinp' on Kaaso kengitetty,
Kuin on kelkka tallotettu.
Niinp' on Kaason silmät päässä,
Kuin harakan pakkasella.
Kaaso:
Niin on Kaaso kengitetty,
Kuin on hewonen rauotettu;
Niin on kaason silmät päässä,
Kuin on tähet taiwahalla.
(Aamulla Kaason Morsiamen kanssa saatua tupahan.)
Kosiomies:
Kaaso kallalla kypäri,
Morsian mokalla huuli!
Kaaso:
Eip' oo kallalla kypäri,
Eik' oo morsian mokalla huulin;
Toinpa kukkana tupahan,
Pöyhäytin pöyän päähän.
(Jos Kaasolla sattuu olla pienonen sylissä.)
Kosiomies:
Kasa Kaasolla sylissä,
Nuoewaimolla nupukka.
Kaaso:
Mitäs sä kasasta Kaason,
Nupukasta nuoewaimon;
Tät' ei oo saatuna saloa,
Eikä piilossa pielty,
Täm' on saatu sängyn päällä,
Wihityillä wuotehilla,
Lakanoilla lautetuilla.
Kosiomies (jos joku innoksii wastaan.)
Emp' oo tänne lähtenynnä
Tieotani, taiotani,
Ilman innota isäini,
Waruksita wanhempani,
Miesten syöjähän kylähän,
Urosten uppottajahan.
Uuhi uunna syötäköhön,
Rieskana rewittäköhön,
Waan ei mies pahempikahan,
Uros untelompikahan.
Minua on wyötty miesten wyöllä,
Pantu miesten palkimella,
Solmittu uroon solilla.
(Sukulaiset laulawat häissä.)
Emp' oo tänne lähtenynnä,
Enkä oluen himossa,
Enkä taarin tarpehessa;
Waan on läksin kahtomahan
Pienen lintuni peseä,
Warikseni wainiota.
Olutta on kotonakin,
Taaria talossanikin.
(Morsian jättäissä wanhempainsa kodin.)
Liki täss' on muien liitto,
Lässä täss' on muien lähtö;
Minun liittoni likemmä,
Minun lähtöni lähemmä.
Pois lähen talosta tästä,
Tästä kullasta koista,
Ison saamasta salista,
Äitin tanssitantereelta,
Weikon kestikellarista.
Heitän Jesuksen siahan,
Maarian tähän majahan;
Hyw' on toiste tullakseni,
Kaunis kaaputellakseni.
(Wihkiparin saatua Sulhosen pihalle.)
Terwe kuu, terwe kuningas,
Terwe nuori naimakansa!
Eipä täss' oo ennen ollut,
Eikä ennen eikä eilän,
Tämän kansan kauneutta,
Tämän joukon juoleutta.
Kuka toi tämän walehen:
Sulhon tyhjin tulleheksi,
Uroon jouten juosseheksi?
Eipä sulho tyhjin tullut,
Eikä uros jouten juossut;
Oli tukku tuotawana,
Werewäinen weettäwänä.
Nouse korjasta korea,
Nouse ilman nostamata,
Ylene ylenemätä;
Joss' on nuori nostajasi,
Ylpeä ylentäjäsi.
Pole jalka jalaksilla,
Toinen poikkipuolisella;
Astu hanhen askelilla,
Taputa tawin jaloilla,
Apin saamilla pihoilla,
Anopin asettamilla,
Ky'yn kyllä polkemilla.
Astu sintsoa[6] sileesti,
Sorsanluista sotkuttele.
Laki kultanen kulisi,
Silta soitti sorsanluinen,
Tullessa hywän tupahan,
Astuissa aimollisen.
Jo täällä tämän netelin
Owet aina aukiaapi
Sormuskättä sulkemahan.
Sulho wiljon weljyeni,
Osotteles ostettuusi,
Rahan paljon pantuasi,
Tuhannen luwattuasi,
Äiin äyskäeltyäsi.
Toikkos sen jonka käkesit;
Käkesit käkösen tuoa,
Maalta walkian walita,
Kuletella kukkulaisen;
Jo tuon nään kyselemätä:
Toit käkösen tullessasi,
Maalta walkian walihtit,
Kulettelit kukkulaisen.
Hywä mutso, kaunis mutso,
Mutso walkian werewä!
Hywä olet otettaissa,
Hywä wiikon wiipyessä
Oiwan luona anoppisi.
(Ruoan wiipyissä Sulhaisen kodissa.)
Kaaso:
Kannoillenko kanat muni,
Lepiköllen lehmät lypsi;
Kuin ei tuoa kaason syöä,
Nuoewaimon nunnostella?
Kosiomies:
Kuoli muinon musta ruuna,
Waipu walkia hewonen;
Liekö sääret säilynynnä,
Pääkontti koan laessa.
Kaaso:
Noskoon kontio kolosta,
Hawun alta harwa hammas,
Wiiasta wihanen kissa,
Ruuniasi ruhtomahan,
Tammojasi tappamahan!
(Häiten joutua.)
Kaaso:
Hywä sulho, kaunis sulho,
Sulho walkianwerewä!
Älä meiän neitostamme,
Älä sä pahoin pitele.
Neuwo neittä wuotehella,
Opeta owen takana,
Wuosikausi kummassakin;
Yksi wuosi suusanalla,
Toinen silmän iskemällä,
Kolmannes jalan polulla.
Kuin ei sitte siitä huoli,
Ota wihta wiiakosta,
Tuoppa turkin helman alla;
Jolla hauot hartioita,
Pehmität perälihoja.
Älä silmiä sipele,
Älä korwia koseta;
Tuostapa kyty kysyypi,
Tuosta appi arweleepi:
Onko tuo suen repimä,
Wai on karhun kaiwelema?
Kanteleen Synty.
Waka wanha Wäinämöinen
Työnti tuon weneen wesille,
Satalauan lainehille.
Souti päiwän maawesiä,
Toisen souti suowesiä,
Kolmannen meriwesiä.
Puuttuko wenet kiwellä?
Ei kiwellä, ei hawolla,
Waan on hauin hartioilla.
Waka wanha Wäinämöinen
Nosti miekkansa perästä,
Sapelinsa sai käteensä;
Pisti hauin hartioihin,
Pään weti weneesehensä,
Pyrstö pohjahan putosi.
Kahteleepi, käänteleepi:
"Minkä tuosta seppo saisi,
Kuin ois sepponi pajassa?
Tuosta kantelo tulisi."
Kuwautti kanteleeksi,
Soittoneuwoksi suwatti.
Mist' on naulat kanteleessa?
Hauin suuren hampahista.
Mistäs kielet kanteleessa?
Jouhista hywän hewosen.
Waka wanha Wäinämöinen
Istuupi ilokiwelle,
Löihen leikkikalliolle.
Soitti wanha Wäinamöinen
Kalanluista kanteletta;
Itekkin ween emäntä
Luikastihe lumpehelle,
Ween kalwolle wetihe.
Luuli lumpehen pitäwän,
Ween kalwon kannattawan;
Ei ollut lumme lujassa,
Ween kalwo kannattanna.
Siitä käärihen kiwelle
Tuota iloa kuulemahan,
Wäinamöisen soitteloa,
Soitteloa, lauleloa.
Itekkin metän emäntä
Nousi koiwun konkelolle,
Lepän lengollen yleni.
Sinne waipu wiikommaksi,
Puutu pitkäksi iäksi.
Päiwän päätänsä paneepi,
Kuukauen kurikkatansa,
Uottaissa iloa uutta,
Soiton toisen toiwiossa.
Karhukin norosta nousi,
Weräjälle sai wälehen.
Weräjä aholle wieri,
Aita kaatu kalliolle;
Siitä kuusehen kawasi,
Mäen päälle petäjääseen,
Kuulemaan iloa tuota,
Wäinämöisen soitteloa,
Soitteloa, lauleloa.
Kultaneito.
Ite seppä Ilmarinen,
Takoja iänikunen,
Ehtiipi pajan sioa.
Ehtii päiwän, ehtii toisen,
Ehtii kohta kolmannenki.
Jo päiwänä kolmantena
Löysi suota pikkuruisen,
Maata märkeä wähäsen.
Tuohon paino palkehesa,
Tuohon ahjosa asetti.
Pani paitasa pajaksi,
Polwesa alasimeksi,
Pöksysä puhottimeksi,
Housut hormiksi rakensi.
Pani orjat liehtomahan,
Palkkalaiset painamahan;
Tako kullaista kuwoa,
Hopiaista morsianta.
Orjat liehto löyhytteli,
Liehto päiwän, liehto toisen,
Liehto kohta kolmannenki.
Kaswo rautaset okahat
Orjan warpaiten wälistä,
Palkkalaisten painaissa.
Syl' on syttä hartioilla,
Kyynärä kywentä päässä.
Ei saatu kullaista kuwoa,
Hopiaista morsianta;
Wasta päiwänä neljäntenä
Neito tungeksen tulesta
Ilmarisen käännellessä,
Kahellessa, käännellessä.
Pani yöksi wierehesä,
Ei ollut suuta, eikä muuta,
Eikä naisten tarpehia.
Wilun kulta kuumattaapi,
Kylmän hyöhtääpi hopea.
Wanha Mehtämies.
Kuin minä metälle läksin
Nukkawierulla nutulla,
Karwalaialla lakilla;
Koirani keränä wieri,
Ite lennin kyyhkyläissä.
Kuuna paisto kuusen oksat,
Päiwänä petäjän kerkät.
Haawat oit hopeawöissä,
Koiwut kultakalkkaroissa,
Mun metälle mentyäni,
Korwelle kohottuani,
Mäen päälle päästyäni.
Kultanen metän kuningas,
Hawuhattu, naawaparta!
Kuules kuin minä sanelen:
Annas aitta auki olla,
Antajat sisässä aitan,
Saata riista riitingille,
Aja aitta wieremmille,
Jota saalis saataisihin,
Rahan toimi tuotaisihin;
Jota ei kukkaro kuluisi,
Rahan kanta katkiaisi.
Mehtolan metinen neiti,
Metän muori hippaparta!
Tuo mullen metän olutta,
Metän mettä juoakseni.
Metäss' on olutta paljon,
Metässä mesi makea,
Sen minä näin toeksi,
Nuorra miessä ollessani.
Empä pyytännä likeltä,
Rannaksista rapsehtinna.
Pyysin synkiltä saloilta
Kontioita, koppeloita,
Peuroja perisaloilta,
Mehtoloita soitimilta.
Waan nyt jo nykyset miehet
Pyytäwät likimetästä
Jäniksiä warwikoista,
Pajukoista pauloillasa,
Karwajalkoja kanoja.
En minä ennen ensinkänä
Lähtennä jänön jälille,
Wääräsäären saalihille.
Jäniksell' on wäärät sääret,
Takaset jalat keweiät,
Joilla juutas juoksuttaapi,
Perkele peräti wiepi,
Ett' en tahtonut tawata,
Enkä pyytänyt erähän.
Mut nämät nykyset miehet
Waiwaset warata syöpi,
Jänistäkin jälkyttäwät.
Ei ole niistä entisistä,
Kuollut on orawikoirat,
Mehtämiehet waiehennehet!
Miehet on lapset, koirat penut,
Aiwan untelat urohot!
Saapi nyt jouset jouten olla,
Saapi kaaret kuiwahilla,
Saapi pyyt pyhän piteä,
Metot metässä lewätä,
Orawaiset olla jouten,
Rauhan kaikki metän karja.
Kärppää pyytäissä.
Puhas putki walkolainen,
Kaunis talwen karwallinen!
Witinä sinä wikellä
Kultasehen kuppisehen,
Waskisehen wakkasehen,
Syömähän metinen syöttö
Metiseltä mättähältä,
Kultasesta kuppisesta,
Waskisesta wakkasesta.
Pane suusta suolaseksi,
Sekä silmästä simaksi,
Jota mielestä me'eksi,
Syömähän metinen syöttö.
Anna juosta joutusasti,
Wikewästi wiilletellä;
Muien sikloin siwute,
Muien ansain alate,
Yli kahtojan kaheksan,
Yli pyytäjän yheksän,
Pyytömiehen puolenkymmentä
Paikoilta papittomilta,
Mailta ristimättömiltä,
Nimen tietämättömiltä,
Pohjan penkertä piellen,
Lapin kantta kallistellen;
Minun pyytöpaikoilleni,
Käytäwille keinoilleni.
Tuoppas tuota tuulillain,
Tuulillain, tuiskullain,
Säilläin ja satellain,
Kohti miestä pyytäwöä,
Kohti konstia uroota,
Wasten waimon kannettua.
Orawaa pyytäissä.
Kummun kukka, maan ihana!
Sin' oot oksilla olowa,
Hawuilla haahalia.
Pure puuta, syö käpyä,
Minun jousta jouwuttaissa,
Wasamoa walmistaissa.
Repoa pyytäissä.
Ahon aimonen emäntä,
Ahon wippo walkoparta!
Ylös nouse nostatate;
Ihtiäsi huuetahan,
Wäkiäsi tarwitahan.
Nykäse nyherwiäsi,
Wisko willahäntiäsi,
Katko karwapalliasi,
Kohti miestä pyytäwöä,
Kohti konstia uroota,
Wasten waimon kannettua.
Tuuritteli neito ennen
Rahasiksi rantojani,
Wiljasiksi wieriäni,
Punasiksi puoliani
Mies puhas punakypärä,
Siniwiitta walkoparta!
Ota kynsinen kypärä,
Kylwä kynttä pienemmäistä,
Kylwä kynttä suuremmaista;
Minun pyytöpaikoilleni,
Käytäwille keinoilleni.
Päistäryys pätöwä neito
Päristele päistäriisi
Karistele kaapujasi
Minun pyytöpaikoilleni
Käytäwille keinoilleni
Mimerki metän isäntä
Hawuhattu, naawaparta
Mimerki metän emäntä
Tinatuppi, wyö hopea
Rammikko rahoin wanhin
Louhi Pohjolan emäntä
Raskuta rahaista kättä
Kättä kirjaa kiimottele
Tuona yönä ensimmäisnä
Toisna yönä keskimmäisnä
Wiikon päästä wiimeistäin
Suki mustii muikawia
Konstin koiwen kantawia
Kuin ei täywy tännempänä
Niin tuo maalta tuonempoa
Anna juosta joutusasti j.n.e.
Wanhoja Lauluja.
Kukkuja.
Lauloa minä lupasin
Näille maille tultuani,
Käki kukkua lupasin
Lehtomaille mentyäni,
Saatuani salomaille.
Kukkuupa käkeä kaksi
Kahen puolen kaiwotietä;
Oisin mä ite käkenä,
Ite kurja kukkujana,
Kukkuisin joka kuusen,
Joka lehto leikin löisi.
Sillon kukkuisin kowemmin
Kuin huoleinen teitä kulkee,
Marras maita mitteleepi;
Sillon en wirkkaisi mitäänä
Kuningasten kulkeissa,
Waltoen waeltaissa.
Mistäs tunnet huolellisen?
Tuosta tunnen huolellisen:
Huolellinen lauleleepi,
Huoleton on huuhuileepi.
Soutolauluja lasta liekuttaissa.
Laulan minä lapselleni,
Pieksän kieltä pienoselle,
Suutain kullallen kulutan.
Minä laulan lapsen wirttä,
Panen paimenen sanoja;
Niitä ennen eukko neuwo,
Oma wanhempi wasersi.
Puhas on pulmonen lumella,
Walkia merellä waaksi;
Niin on puhas poikaseni,
Walkia mun wakaiseni.
Uni ulkona kysyypi,
Unen poika porstuassa:
"Onkos pientä peittehessä,
Wakaista waattehissa?"
Tule tuutuhun Unonen,
Käy Unonen kätkyhyni,
Lapsen pienen peitteesehen,
Wakaisen waatteesihin!
Tuuti, tuuti tuomen marja,
Liiku, liiku lempilehti!
Tuuwin tätä poikoani,
Tätä lasta liekuttelen,
Waan en tieä emo tekiä,
Enkä kantaja katala,
Turwiksenko tuuwitellen,
Waroikseni waapotellen.
Älköhön emo polonen,
eikä kantaja katala,
Turwiksesa tuuwitelko,
Waroiksesa waapotelko.
Tuki on tullut wierahalle,
Wara toisen warmoille;
Saanee surman suupalaksi,
Orjaksi osalliselle,
Rahakkaalle raatajaksi.
Wai on saaneeko sotahan,
Tasapäähän tappelohon,
Tykin suuren suun etehen,
Rautakirnuin kitahan.
Tätä poikoa pitelen,
Käsiwarsin käännettelen;
Olipa minullain ennen,
Polwet poikoa piellä,
Käsiwarret käännetellä
Äsken poika poik' olisit,
Kuin leiwän lehosta toisit,
Kakkaran kataikolta,
Punakuoren kuusikolta,
Wesakosta wehnäleiwän.
Äsken poika poik' olisit,
Kuin uuen tuwan tekisit,
Uuen saunan salwoaisit.
Äsken poika poik' olisit,
Kuin mulle miniän toisit,
Saisit saunan lämmittäjän,
Wastan hautojan hakisit,
Kuontalon koputtelian.
Ällös wainen poikoseni,
Huoran hurstillen ruwetko,
Lakanoille mieron lauttain!
Huorat hurstia kutoopi,
Lakanoita laitteleepi.
Tuuwitan tätä tytärtä,
Tätä lasta liekuttelen,
Souan pienisormistani,
Wakaistani waapottelen.
Wielä tälle tyttärelle,
Wielä kauniillen kanalle,
Luokki tuominen tuleepi,
Aisa koiwunen ajaapi.
Wielä tälle tyttärelle,
Wielä kauniillen kanalle,
Kihlat kiljuen tulewat,
Sormukset soriat lyöen;
Tuoahan Turusta kihlat,
Toiset kihlat Torniosta,
Sormus Suomessa walettu.
-- -- --
Tuuwitan tätä tytärtä,
Tätä lasta liekuttelen.
Nuku nurmilintuseni,
Wäsy wästäräkkiseni!
Älä itke ilman syytä,
Älä waiwoita walita,
Wiel' on syyssä itkemistä,
Waiwoissa walittamista.
Älköhön sinä ikänä,
Kuuna kullaan päiwänäkään,
Tämän tähen tyttäreni
Wihta wiiassa yletkö,
Koiwu korpinotkelmossa.
Tuuwitan tätä tytärtä,
Tätä lasta liekuttelen,
Souan pienisormistani,
Ei tieä emo polonen,
Eikä kantaja katala,
Mihin tuutiipi tytärtä,
Kuhun lasta liekuttaapi;
Tuutiiko tuwalliselle,
Wai tuutii tuwattomalle.
Ei tieä emo polonen,
Eikä kantaja katala,
Mihin tuutiipi tytärtä,
Kuhun lasta liekuttaapi;
Minkä karjun kainaloihin,
Kunka rehwanan rekehen.
Ei tieä emo polonen,
Eikä kantaja katala,
Kenen pieksiä peseepi,
Kenen lyöä lykkäjääpi.
Älköhön emo tytärtä
Tuiksesa tuuwitelko,
Waraksesa waapotelko;
Ei tule emon tukia,
Eikä wanhemman waroa,
Tuki mieron turmioille,
Wara mieron waahtisuille.
Paimenlauluja.
Paista päiwä jumalani,
Hellittele herra Jesus,
Polosille paimenille!
Kule päiwä kuusikolle,
Mene päiwä männikölle,
Päästä paimenet kotiisa,
Kakkaroita kaiwamahan,
Woiwatia Wuolimaham,
Kirnua kolistamahan.
Emäntä paha kotona,
Isäntä sitäin pahempi,
Poika puoli perkelettä,
Tytär kuin tulikipuna,
Miniä kuin miekan kärki;
Keitti mulle kylmän kaalin,
Jost' on rakki raswan syönyt,
Kokki suolan koitellunna,
Musti murkinan pitännä.
Läksin piennä paimenehen,
Lassa lammasten ajohon;
Ajon lehmät suota myöten,
Lampahat palomäkeä.
Ite kangasta kapitin,
Rämäytin raitapuuta,
Tuolta neitonen putosi,
Solki suussa, wyö käessä,
Itkiä tihutteloopi.
Mitäs itket nuori neito?
"Itkenpä minä jotain,
Itken pientä weikkoani,
Kuin nuorra sotahan wietiin,
Isän polwen korkunaissa,
Äitin wärttinän pituissa."
Älä itke weikkoasi,
Tuolta weikkosi tuleepi,
Alta linnan airot souti,
Päältä linnan pää näkyypi;
Tuopi uuet ummiskengät,
Sulkkuset sukan sitehet,
Hopiaiset housun nauhat;
Tuopi paian palttinaisen,
Jok' ei kutkuta kuwetta,
Eikä kaiwa kainaloita.
Minä weikkoa näkemään
Weikko seiso wieressäni
Eessäni emoni lapsi.
Läksin piennä paimenehen,
Lassa lammasten ajohon;
Ajon lehmät suota myöten,
Lampahat paloa myöten.
Ite menin tietä myöten.
Yhty Yrjänä karjaani;
Käwitkö minun kotona?
"Käwinpä sinun kotona."
Mitäs isäni tekeepi?
"Syöpi, juopi, kestoaapi,
Tyttäriään naitteleepi."
Kellenkäs minun lupasi?
"Minullen sinun lupasi.
Mitäs itket nuori neito?"
Itken pientä weikkoani,
Kuin ennen sotahan läksi
Ison polwen korkuuessa j.n.e.
Kuti, kuti kultaseni,
Tule tänne poikaseni!
Tälle puolellen puroa,
Pohjan puolellen mäkiä,
Suwen puolellen saloa,
Länttä päin on lehtomaita;
Tääll' on puolukat punaset,
Tääll' on mansikat makiat.
Kuti, kuti kultaseni,
Tule tänne poikaseni!
Tääll' on nuori neitosesi:
Sopisipa suuta antaa,
Kuin olisi kahen walta.
Neitojen Lauluja.
Niinpä ennen neito laulo,
Mustakulma kuikutteli:
"Jospa määkin miehen saisin,
Sekä sulhosen sorian,
Mustakulman ja korian!
Joka ilta pään pesisin,
Joka aamu uuen paian,
Uuen paian palttinaisen,
Housut liinan aiwinaiset.
Jospa määkin miehen saisin,
Sekä sulhosen sorian!
Jo oon wiikon uottanunna,[7]
Sekä kauan kaswateltu.
Saan mä saappahat itekkin,
Sukat säärillen säwiät,
Kirjakintahat käteeni.
Tuon ma turkin Turun maasta,
Saanen werat Wiipurista,
Kamplotit kahen näköset."
Sirkka sirkotti metässä,
Pieni lintu pensahassa.
"Kunpas tietäisit tulewan
Sulhoseni wieraakseni,
Sillat silkillä panisin,
Weralla wetelät paikat,
Pahat paikat palttinalla.
Tammesta tuwan tekisin,
Lammiseinät seisottaisin,
Tammilattiat latoisin,
Tammipahtahat panisin;
Luaslauan lumpehesta,
Lain lahnan suomuksista,
Pöyän kullasta kuwaisin,
Penkin pienistä rahoista,
Rahin rauasta tekisin,
Uunin uusista kiwistä.
Oron siltahan sitoisin
Sulkkusilla ohjaksilla,
Sulhon tullessa tupahan."
Teeppäs sulho sukkulainen,
Teeppäs kaikki kangasneuot;
Määppäs sulho seppälähän,
Teeppäs wiikate teräwä;
Wieppäs neito nurmen päälle,
Sitte heinä helkähtääpi,
Kowa heinä kolkahtaapi,
Suolaheinä säikähtääpi,
Kulo käypi kellellehen.
Älä toru emo minua,
Älä toista tyttöäsi!
Ei meitä sinä ikänä,
Kuuna kullaan päiwänäkään,
Nähä renkien reessä,
Kasakoin kainalossa;
Ei oo rengillä rekiä,
Eikä orjalla oritta;
Rengill' on reki matala,
Kasakoill' on kaiat laiat.
Ei täywy tätä tytärtä
Renkimiehien rekehen,
Kasakoin kainaloihin.
Wielä tälle tyttärelle,
Wielä kauniillen kanalle,
Tuoahan Turusta sormus,
Kihlat Riian kaupungista.
Wielä tälle tyttärelle,
Wielä kauniillen kanalle,
Tuoahan tuhannen ruuna,
Sa'an maksawa satula.
Wielä tälle tyttärelle,
Wielä kauniillen kanalle,
Luokit wärjätyt wäiäwät.
Kirjakorjat kiiättäwät.
Wielä tästä neitosesta,
Tästä kauniista kanasta,
Suku juopi suuren tuopin,
Kaaso kannun kallistaapi,
Heimo hempiän pikarin.
Mistäs tunsit tuhma tulla,
Oran nokka tien osasit,
Kewähisen lehmän leuka,
Syksyhisen orjan ohta,
Minun kuullun kotihini,
Sekä kauniin kartanohon?
Sikoinko tietä myöten,
Tai lammasten ratoa?
Kuin tulet minun kotiini,
Pihall' on humalan pilpa,
Raswan karttu kartanolla
Kuinkas on sinun kotisi?
Jo kerran pihate käwin,
Ajon ikkunan alate;
Lupa on kuuella tuella,
Seihtemällä seipähällä,
Kaheksalla kantosella;
Pöyällä pökötinleipä,
Olkitamppu taikinassa.
Mistäs tunsit tuhma tulla,
Terwan hiiri tien osasit,
Luoon lohta ampumahan,
Nieriitä ihoamahan?
Empä huoli huitukoista,
Noista poikapuitukoista.
Kuin ei tulle tuuhiammat,
Koriammat kohti käyne,
Siwuin menköhön siatkin,
Poikki pellon porsahatkin;
Siwuin on tehty tie sioille,
Pellon poikki porsaille,
Tie yläte, tie alate,
Tie on tehty tuhman mennä,
Sekä käyä käipäläisen
Tytötk' on neuoneet muut tiet,
Netpä näppiwät syäntä,
Peräwieret mielen wiewät.
Woi minä tytär typerä,
Kuin on sulhoni soassa,
Ainoo sulhoni soassa;
Jota itkin, jota uotin,
Jota toiwotin ikäni.
Miniän Lauluja.
Mikä lie minusta nähty,
Kuka kumma keksittynä;
Kuin ei naitu naapurihin,
Otettu omillen maille,
Oman kukon kuuluwille,
Oman pellon pientarelle,
Oman pihan rikkasille.
Liekö nähty äiä syöwän,
Äiä syöwän, äiä juowan,
Wai on wiikon wiruuneeni.
Wietiin maille wierahille,
Outopaikoille otettiin.
Paremp' ois omalla maalla,
Luoa wettä roppehesta,
Kuin on maalla wierahalla,
Juoa tuopista olutta.
Olis mulla niinkuin muilla
Hewonen rekiwetonen,
Reki kaksikaplahinen,
Sa'an maksawa satula,
Korja kolmekymmenenen;
Kyllämä ite luokit saisin,
Saisin aisat aiwolliset;
Luokit tuomesta tekisin,
Aisat pitkät pihlajasta.
Empä kauan kahtelisi,
Enkä ennen seisahtaisi,
Kuin mun saatua Sawolle,
Ison tupa tupruaisi,
Sawon saunat lämpiäisi.
Niin tytär isän kotona
Kuin kuningas linnassasa,
Niin miniä miehelläsä
Kuin on wanki Wenähellä.
Niin minäin miniä raukka
Olin neito naitaissa,
Orpana otettaissa,
Mesimarja mainittaissa,
Kulta kuiskuteltaissa;
Waan tulin wihattawaksi,
Jouwuin juoniteltawaksi.
Tuolla toiwoin kunniata,
Tulen tuomalla tupahan,
Pään päretten poimennella;
Pieksin ohtani owehen,
Pääni pihtipuolisehen,
Owensuuss' on ouot silmät,
Kierot keskilattialla,
Perässä periwihaset.
Tuli suusta tuikahuupi,
Kekälehet kielen alta,
Ilkiän isännän suusta,
Alta kielen armottoman.
Suotta surwon suuret jauhot,
Kiusain karkiat karistan,
Syöä ankaran anopin,
Tulikulkun kuiskahilla;
Ite mä miniä raukka
Syön tahasta taikinata,
Apan jauhoja kiweltä;
Liesipankko pöytänäni,
Kapusta lusikkanani.
Sanottihin tääll' olewan,
Neittä tänne pyytäissä,
Sata sarwen kantajoa,
Tuhat tuojoa utaran.
On täällä tuhat tulinen
Sata sarwen kantajana,
Tuhat tuojana utaran.
Yks on Kyyttö kytkyessä,
Toinen waajassa wasikka,
Sekin nuorin nostettawa,
Terwaköysin temmottawa.
Sanottihin tääll' olewan,
Neittä tänne naitaissa,
Morsianta pyytäisä,
Uroita uhkeita.
Yks on ukko uunin päällä,
Sekin on perisokia.
Sanottihin tääll' olewan
Telat täynnä tynnyriä,
Tynnyrit olutta täynnä.
Yks on tynnyri tuwassa,
Sekin tyhjänä sopessa.
Olispa minun pitännä
Piteä pitempi mieli,
Kahen puolini katella,
Yli pääni ymmärrellä,
Kuin tehä katuwa kauppa,
Ikuinen itkettäwä.
Ja mik' on multa mielen otti,
Kuka haikian hajotti,
Mokomalta mielewältä,
Kylän kaiken wiisahalta.
Mieli on terwoa parempi,
Syän syttä walkeampi;
Mieli terwoa tekeepi,
Syän syttä keitteleepi.
Ei multa sinä ikänä,
Kuuna kullaan päiwänäkään,
Suru syämestä katoa,
Murhe mielipuolestani.
Suru särkee syämem,
Murhe mielen murteleepi.
Yöksi neito lähteneepi,
Päiwäksi käkeepi käyä,
Tuonne waipuu wiikommaksi,
Katoo kaikeksi iäksi.
Appi on karhu kartanolla
Anoppi susi tuwassa,
Kyty kyynä kynnyksellä,
Nato nasteena owella.
Wielä saat kokea koito
Apen luista leukaluuta,
Anopin lihaista kieltä,
Ky'yn kylmiä sanoja,
Naon niskan nakkaloita.
Muita Naisten Lauluja huoleissa.
Osallisen onni walwo,
Lykyllisen lyyrätteli,
Minun onneni makasi.
Otaisin paremman onnen,
Pahan onnen pois panisin.
Olispa minussa ollut
Piika pienehen talohon,
Emäntä elollisehen.
Olisi minussa ollut
Tuki uutehen tupahan,
Wara wastasalwettuhun.
Olisi minussa ollut
Sukittaja suuremmankin,
Paremmankin paiittaja.
Ei ollut isoni syytä,
Ei isoni, ei emoni,
Ite hullu hukkasimme,
Mielipuoli mestasimme;
Ite liitin liinahurstit,
Laiton aiwinalakanat;
Ite wierehen wenäyin,
Käsiwarrellen walauin
Otin hurjalta hopeat,
Nahat rannan juoksialta;
Nukuin nurjuksen nutulle,
Wäsyin wäinän wuotehelle,
Olutjuomarin owelle,
Hurstille humalahurjan,
Wiinanwillin wuotehelle.
Katoin suuta sulhoseni,
Muotoa mukaiseni;
Niin sainkin sulhon mokoman
Korpilta nenän korean,
Muoon kuin mustalta sialta.
Olisin tämä otettu,
Tämä muoto muuanenkin,
Tämä kaswo kaikin paikoin,
Ilman tuota turmiota,
Ilman ilkiriiwiötä.
Ei oo huolet yksinäiset,
Eikä huolet kaksinaiset,
Waan on huolet kolminaiset,
Murehet monen näköset.
Yks on huoli pääni päällä,
Toinen alla jalkaini,
Kolmas on kohalla kesken,
Sykertää syänalassa.
Jok' on huoli pääni päällä,
Sen panisin palmikoilla,
Silkkinauhoilla sitoisin.
Jok' on huoli jalkain alla,
Sen kääreisin kenkihini,
Sukillani suulitelsin.
Waan jok' on kohalla kesken,
Se huoli Manallen wiepi,
Iän nuoren Tuonelahan.
Kuin sitte Manallen mennen,
Tahi tullen Tuonelahan,
Tuonen tyttöset toruupi,
Manan neiot riiteleepi,
"Nuorrapa tulit Manalle,
Nuorra Tuonelan tuwille
Ei sinua tänne täywy
Ilman tauin tappamata,
Ottawata oiwa surman,
Muun surman musertamata."
Minä wastanen wakainen;
Empä tänne tullutkahan
Ilman tauin tappamata,
Ottamata oiwa surman,
Muun surman musertamata.
Tuonen tyttöset toruupi,
Manan neiot riiteleepi:
"Ite oot Manallen tullut,
Oman tunnon Tuonelahan.
Kuin sä muitakin olisit,
Sylin ois multa siirrettynä,
Koprin kuoppa kaiwettuna."
Olinpa minäin ennen
Sirkkonen isän koissa,
Tawi äitin tantereella,
Wesilintu weikon luona,
Waan ei nyt ole kotia,
Koti muilla koppeloilla,
Kartano muilla kanoilla,
Minä koppelo koiton,
Minä kana kartanoton,
Minä pyy pesätön lintu.
Korwess' on minun kotini,
Kalliolla kartanoni,
Maantiellä muut majani,
Turpehehessa muut tupani.
Toisin tiesin, toisin luulin,
Toisin toiwotin ikäni,
Toisin käkeä käkesin,
Toisin käy minun käteeni.
Luulin mä käkenä käywän,
Meren lintuna lipuwan,
Täyty ruupuhun ruweta,
Käsin käyä tähtehille;
Täyty lentoa leholle,
Hawupuille haihatella.
Mennä wuonna täll' ajalla
Kuka tiesi kuullun piian,
Kenkä kenstin morsiamen,
Kynsiwän kylän wäliä,
Mieron teitä mittelewän!
Mennä wuonna täll' ajalla
Kuka tiesi, kenkä luuli,
Sukiwan suruista päätä,
Huolellista harjoawan!
Sanottiinpa soutaissa,
Laulettiinpa liekuttaissa,
Sulhon saawani minunkin;
Sulhon kauniin ja sorian,
Mustakulman ja korian.
Niin on niin olenkin saanut
Sulhon kauniin ja sorian,
Kuin tulisi Tuonen Tuomas,
Mataisi Manalan Matti,
Joka naia nappajaisi,
Kotihisa kopsahisi,
Ilman kirjakintahita,
Ilman suikkelisukita;
Surmallen sukat tekisin,
Kengät kielen kätkiälle.
Niin tuleepi muien sulhot
Muhotellen muorillesa,
Nauratellen naisellesa;
Katoppas minun katalan!
Se tuleepi tuimettuna,
Wäätty wihta, käätty karttu,
Karsittu karanko käässä,
Kohotettu koiwun latwa
Waston waiwaista minua,
Kohtipa kowaosaista,
Iän päiwät itkewätä.
Soisit minun kylän waimot,
Soisit naiset naapurini,
Kowemmin kotiwäkini;
Soisit suohon sortuwani,
Kaatuwani kaiwotielle,
Lioille litistywäni.
Soille sotkuportahiksi,
Silloiksi likasioille,
Kantimiksi kaiwotielle.
Ei kestä lihanen silta,
Silta luinen luiskahtaapi.
Siit' on silmäni kipeät,
Näkimeni näin pahana,
Kuin itken joka ikäwän,
Joka huolen huokaelen.
Niin net muutamat sanoopi,
Monikahat arweleepi:
Iloissahan tuo elääpi,
Riemuissahan riehkahuupi.
Minä hoikka huolissani,
Ikäwissäni iloiten.
Usein minun polosen,
Itku silmäni sitoopi,
Huoli pääni harjoaapi.
Usein minun polosen
Sanat päälleni satelee;
Puheet päälleni putelee.
Usein minä polonen
Luskaan luisessa tuwassa,
Kiehun kielikattilassa.
Ei ole sitä sisarta,
Jolle mä sanon sanani,
Haastan mielihauteheni.
Kuin mä wirkan wierahalle,
Wieras wiieksi tekeepi,
Kyläläinen kymmeneksi.
Haastan puille pääni päälle,
Maahan alle jalkoini,
Lausun saunan lautasille.
Itken saunassa saloa,
Ylisellä yksinäni,
Kyllin kylpihuonehessa;
Aliset kulaswesille,
Saunan lauat lainehille.
Olinpa minäin ennen
Sirkkonen isän koissa,
Tawi äitin tantereella.
Niin on paisti palmikkoni,
Kuin kaunis kasarin waski,
Tahi kullittu hopea.
Kaulahuiwini korea,
Kuin on kukat kultalatwat
Keskellä kesäsyäntä,
Tahi kauniilla kewäällä.
Helmukseni hempeämmät,
Kaunihimmat karwoiltansa,
Pilwiä punasen taiwaan,
Aamuhetkellä iässä,
Lännessä lähellä illan.
Kaunihimmat taiwaan kaarta,
Sa'an karwan kantawoa.
Kenkäni käkenä kukku,
Kesälintuna lipuwat,
Käyessäni kirkkotiellä
Kylän tyttösten keralla,
Kanssa naisten naapurini.
Waan katos nyt minun katalan
Toista toimittaa pitääpi!
Läksin puolahan metälle,
Muulle maalle mustikalle;
Sinne mä kana katosin,
Lintu kuolin liioin sormin.
Älköhön minun isoni,
Älköön minun pappoin weli,
Sinä ilmoissa ikänä,
Kuuna kullaan walkiana,
Werkawiittoa wetäkö,
Käykö Saksan saappaissa,
Minun kanan kaottuuni,
Linnun kuoltun liioin sormin.
Läksin puolahan metälle,
Muulle maalle mustikalle;
Sinne mä kana katosin,
Lintu kuolin liioin sormin.
Älköhön minun emoni,
Älköhön emo kuluni,
Sinä ilmoissa ikänä,
Kuuna kullaan walkiana,
Pitsilakkia pitäkö,
Silkkihuiwia sitoko,
Kaksin kerroin kaulahasa,
Minun kanan kaottuuni,
Linnun kuoltun liioin sormin.
Läksin puolahan metälle,
Muulle maalle mustikalle;
Sinne mä kana katosin,
Lintu kuolin liioin sormin.
Älköhön minun siskoni,
Älköhön sisko kuluni,
Sinä ilmoisa ikänä,
Kuuna kullaan walkiana,
Pirran päällistä pielkö,
Sukkulaista suihkatelko,
Käännytelkö käämypuuta,
Sinikangasta kutoko,
Minun kanan kaottuuni,
Linnun kuoltun liioin sormin!
Jauhorunoja.
Tyttöä ei piä tawata,
Kuin riihestä rimuamasta,
Heinästä hämyämästä;
Jok' on riski riihen puia,
Hempulainen heinän lyöjä.
Tyttöä tawata pitää
Kiwen puusta kiikkumasta,
Käsiwarsin waapumasta.
Niin jauhan isän kiweä,
Kuin lehti lennätteleepi;
Wäännän wierasta kiweä,
Kuin wesi hakoa wääntää.
Mitäs sä kiwi kitajat,
Mitäs wuori wäikärehät,
Alla ainoan käteni,
Alla pienen peukaloni!
Kiwi on suuri, orja pieni,
Jauhaja wähäwäkinen.
Minä jauhan Jaakolleni,
Lykkään lynkälle kiweä;
Kyllä lynkkä linnun saapi,
Kampura kalan wetääpi;
Ei sitä sotahan wieä,
Ei tahota tappelohon.
Tyttö poislähteissä.
Lähen tästä kuin lähenkin
Ison saamasta salista,
Weikon kestikellarista,
Syksyisen yön sylihin,
Kewähisen kierän päälle;
Jotei jälki jäällä tunnu,
Jalan isku iljankolla,
Hangella hamasen toimi;
Eikä äiti ääntä kuule,
Eikä iso itkuani.
Empä tuolta ennen tule,
Kuin on oma poika ohjaksilla,
Saamani satulan päällä,
Kantamani kannuksilla.
Wuotan[8] wiikon weikkoani
Riisumahan rinnukseni,
Aisoja alentamahan;
Eipä weikko tullunnakaan;
Ite riisun rinnukseni,
Ite aisani alennan.
Wuotan wiikon weikkoani,
Tuolta käymähän tupahan;
Eipä weikko tullunnakaan;
Ite tunkiimme tupahan,
Kaiwamme katoksen alle.
Minä tuohon seisatimme
Owen suuhun orren alle,
Kattilan pitotiloille,
Rengin riisuntasioille;
Ei oo tuttua tuwassa,
Rakasta rahin nenässä.
Annan kättä hiilokselle,
Hiilet kylmät hiiloksessa;
Annan kättä kiukahalle,
Kiwet kylmät kiukahassa.
Wiimein weikkoni tokahan,
Äkkähän emoni lapsen,
Pöyän alla pahnoilla,
Penkin wieressä pehuilla;
Syly syttä hartioilla,
Waaksa muulla wartalolla;
Weikon silmät wierimähän,
Posket weikoni wesille.
Wirkko weikko naisellesa:
"Hankkii ruokaa wierahalle!"
Tuo werinen weikon nainen
Keitti kaalin wierahalle,
Jost'on rakki raswan syönyt,
Koira suolan koitellunna.
Wirkko weikko naisellesa:
"Tuo olutta wierahalle!"
Tuo werinen weikon nainen
Toipa wettä wierahalle;
Ei sekään siiwon wettä,
Sisaresten silmiwettä,
Kälysten käenpesemä.
Koditon.
Empä tieä tekiääni,
Enkä tarkon saajoani;
Liekö telkkä tiellen tehnyt,
Tawi rannallen takonut,
Alli aaloillen ajanut,
Wesilintu keikassunna.
Niin minun isonen heitti,
Kuin on kieron kirweswarren;
Niin minun emonen heitti,
Kuin on wäärän wärttinäsä;
Heitit kuin jänö pojasa,
Jäälle jääkälehtämähän,
Palollen papahtamahan;
Heitit suurellen surulle,
Apioille mielaloille.
Nyt on turwa turpehessa,
Armo kirkon aian alla,
Toiwo Tuonelan tuwissa.
Isä kuoli, äiti kuoli,
Jätti mulle jäiset kengät,
Sukat ulkoset unohti;
Jätti jäisillen jälille,
Talwiselle tantereelle.
Usein minun polosen,
Usein polon alasen,
Itku silmäni sitoopi,
Huoli pääni harjoaapi.
Minull' on itku iltatyönä,
Aamuwirtenä walitus;
Kylä tiesi kylpeneeni,
Weli wettä kantaneeni,
Minä kylwin kyynäleillä,
Hautelin haluwesillä.
Kuuluupi kylä sanowan,
Kyläkunta kuuntelowa,
Laulawan iloista wirttä;
En laula iloista wirttä,
Laulan wirttä huolellista,
Surullista suoltaelen.
Kotihisa muut menewät,
Majoillesa matkustawat;
Minä korpia kokeilen,
Sekä saloja samoan.
Kuin sitte ilta tuleepi,
Ennättääpi yö pimeä,
Tulen kaukoa tokahan
Ei sekään oma tuleni.
Huolellinen.
Toisin tiesin, toisin luulin,
Toisin polonen pakisin;
Toisin on toiwoni käynnä,
Ajatuksen alemmaksi,
Muunne muuni luulioni.
Mitä lie mieli miesten muien,
Mitä muien morsianten;
Minun on mieleni polosen,
Kuin on myötäwän hewosen,
Tahi tamman kaupittawan,
Tahi ostetun orihin,
Tahi miehen tappanehen,
Urohon upottanehen,
Miestä kaksi kaatanehen.
Makaisin maksoissa wielä,
Alla keuhkon kellettäisin,
Ilman kuuta kahtomata,
Ilmoa ihoamata.
Äiän sillon äiti makso,
Emonen sitä enempi,
Kun ma maksoissa makasin,
Alla keuhkon kellettelin.
Niin on mieli miekkosien,
Kuin kewänen päiwän nouso,
Alahall' on allin mieli,
Uiessa wilua wettä,
Syän kylmä kyyhkyläisen,
Syöessä kylän kekoa;
Alempana armottoman,
Käyessä kylän katua.
Niin on mieleni polosen,
Kuin syksynen yö pimeä,
Talwinen on päiwä musta.
Pah' on mieleni polosen
Ilmain pahottamata;
Kuin wielä pahoitetahan,
Aina aatkeloitetahan,
Siit' on semmeni pahempi,
Siit' on aina aatkelampi.
Laulan hoikka huolissani,
Ikäwissäni iloiten,
Panen pakkopäiwissäni;
En laula olwen himossa,
Enkä taarin tarpehessa.
Sanottiin minun olleeni,
Humalassa huutaneeni,
Wiinassa wiheltäneeni;
En huua humalan kautta,
Enkä wiinan wierettele.
Laulan ilman lainehilta,
Wetoselta wierettelen,
Jot' on iltani kuluisit,
Aamuni ali menisit,
Huoppeneisi huomeneni.
Jos ois taatani takoja,
Tahi seppänä setäni,
Weikko wasken walajana;
Saisin huolesta hewosen,
Ruunan mustan murehista.
Tietäisin surusta suitet,
Päitet päiwistä pahoista,
Riimut mieron riitelöistä,
Satulan kylän sanoista,
Reet on mieron rensunnoista,
Länkeet mieron läykynnöstä.
Enemp' on minulla huolta,
Kuin on kuusessa käpyjä,
Katajassa kapsehia,
Pajuja pahalla maalla,
Rannalla rapakiwiä.
Ei ole sitä hewoista
Talonpojan tanhualla,
Talon rikkaankaan pihalla,
Joka huoleni wetäisi,
Mureheni muunne weisi.
Kanna korppi huoliani,
Minun hoikan huoliani,
Sekä mustan murehiani,
Lampihin kalattomihin,
Aiwan ahwenettomihin.
Älä kanna kalallisiin;
Kalat kaikki huolestuupi,
Ahwenet alas meneepi,
Hauit halkiaa surusta,
Sären lillit liukeneepi,
Muiit mustaksi tuleepi,
Minun hoikan huolistani,
Minun mustan murehistani.
Syäntäni tuimeleepi,
Päätäni kiwisteleepi;
Eikä tuima tuimemmasti,
Kipeemmästi kiwistele,
Että huomena minua,
Hurstin huiskuteltahisi,
Käsin käännyteltähisi.
Sitte toisena pyhänä,
Kuus ois tuomassa tupahan,
Wiisi wiemässä wiluhun,
Sata tielle saattamassa.
Wetäisi Kojonen weikon,
Liinaharja lillettäisi.
Kuuluisi kuparin ääni,
Waskin ääni wankahuisi.
Parempi minä polonen
Syntymätä, kaswamata,
Maalle tälle täytymätä,
Ilmoillen imettämätä.
Oisin kuollut kuusiyönä,
Kaonnut kapalolassa,
Waaksa waatetta pitännä,
Kyynäräinen pyhää maata,
Pari pappien sanoa,
Kolme lukkarin lukoa,
Kerran kellon helkätystä.
Mahot sillon mun emoni,
Mahot kaunis kantajani,
Ihana imettäjäni,
Pestä pieniä kiwiä,
Kapaloia karttusia,
Syleillä sysistä puuta,
Halailla wesihakoa;
Kun sä minua syleilit,
Kun sä minua halailit.
Kadonnut.
Woi minä polonen poika,
Woi poika polon alanen!
Polin puulle pyörtäwälle
Warwalle warattomalle,
Luulin lumpehen pitäwän,
Meren kaislan[9] kannattawan;
Ei ollut lumme lujassa,
Meren kaisla kannattanna.
Nyt on poika polosella
Yksi tuuli turwanani,
Meren aalto armonani.
Menin pohjahan polonen
Päälle mustien mutien,
Sisareksi siikasille,
Weikoksi ween kaloille.
Sisarena siiat syöpi,
Ween kalat weikkonasa.
Siiat suutani siwuupi,
Hauit päätä harjoaapi.
Ei tieä emo tekiä,
Eikä kantaja katala,
Missä liikkuupi lihasa,
Wiereepi oma weresä,
Liekö maalla wai merellä,
Wai on suurella salolla;
Käyneekö käpymäkiä,
Wai on warwikkosaloa;
Wai lienee meren selällä,
Lakehilla lainehilla.
Älköhön minun emoni,
Älköhön emokuluni,
Sinä ilmoissa ikänä,
Kuuna kullaan päiwänäkään,
Panko wettä taikinaasa
Tuolta suurelta selältä,
Tahi laajalta lahelta,
Lakehilta lainehilta.
Kuka lie meren wesiä,
Sekin lie minun wereni,
Sekä luuta seuhottuna,
Weri tyystä wellottuna.
Kaipawa.
Kuin meni welo kalahan,
Toinen weli tuoreesehen,
Kolmansi suen wiwuille;
Tuli tuo welo kalasta,
Toinen welo tuorehesta,
Ei tullut suen wiwuilta.
Meni emo ehtimähän,
Käwi äiti kahtomahan,
Huuti tuolta poikoasa,
Poika tuolta wastoaapi.
"En minä emoni pääse,
Pilwet päätäni pitäwät,
Hattarat hakuliani."
En minä sinä ikänä
Kuule weikon weisoawan,
Laulawan emoni lapsen.
Mit laulelee lahella,
Wesilinnut weisoawat.
Soitit sorsat kanteletta,
Wesilinnut wempelettä,
Koskessa kiwen kolossa,
Ween wirran pyörtehessä;
Luulin weikon weisanneeni,
Laulaneen emoni lapsen.
Niin on niin minun emoni!
Kaswatit kanoja paljon,
Koko joukon jouhtenia;
Tuli haukka niin hajotti,
Tuli lempo niin lewitti.
Oli meitä kuin olikin
Sisaria sillan täysi,
Weikkoja wenet punanen.
Nousi tuuli tuulemahan,
Ilman ranta riehkimähän;
Tuuli puut hawuttomaksi,
Kanarwat kukattomaksi,
Heinät helpehettömäksi.
Siitä taitto siskon sillat,
Weikoilta wenon hajotti;
Joutu sormet soutimeksi,
Kämmenet kasimeloiksi.
Sotaan lähtiä.
Kun ma kuollen koito poika,
Poika kalkinen kaonnen;
Jääpi maat matojen syöä,
Lehot ilwesten lewätä,
Pellot peurain piehtaroita.
Kun ma kuollen koito poika
Poika kalkinen kaonnen:
Kun kuollen kylän kuluilla,
Koirien kotosioilla,
Wariksien wainioilla;
Saapi lintuset lihoa,
Warikset waria werta,
Minun raukan raawoistani.
Tuotapa suku sureepi,
Lai kaikki kaihoaapi.
Waan kun kuolisin kotiini,
Rikoilleni riukeneisin;
Wielä kerran kellot soisit,
Kirkon wasket wankasisit;
Ei tuota suku surisi,
Suku suuresti surewa,
Lai kaikki kaihoawa,
Saawani minun sotahan,
Tykin suuren suun etehen,
Rautakirnuin kitahan.
Waan älä sure sukuni,
Kaihoa laini kaunis!
Soria on sotanen tauti:
Soria on sotahan kuolla,
Hemme miekan helkeesehen;
Äkin poika pois tuleepi,
Potemata pois meneepi,
Laihtumata lankiaapi.
Viiteselitykset:
[1] Laskeilla.
[2] Runojan.
[3] Sysää.
[4] Toisin; kuoliaseen.
[5] Kawiat.
[6] t. Siltoa.
[7] O'ottanunna t. odottanunna.
[8] Uotan, odotan.
[9] Kaihla t. kaihila.
***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KANTELE II***
******* This file should be named 48177-8.txt or 48177-8.zip *******
This and all associated files of various formats will be found in:
http://www.gutenberg.org/dirs/4/8/1/7/48177
Updated editions will replace the previous one--the old editions will
be renamed.
Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
specific permission. If you do not charge anything for copies of this
eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
performances and research. They may be modified and printed and given
away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
trademark license, especially commercial redistribution.
START: FULL LICENSE
THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase "Project
Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.
Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
Gutenberg-tm electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
1.E.8.
1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
electronic works. See paragraph 1.E below.
1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
you share it without charge with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country outside the United States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you'll have to check the laws of the country where you
are located before using this ebook.
1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.
1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg-tm License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
provided that
* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
within 60 days following each date on which you prepare (or are
legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
payments should be clearly marked as such and sent to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation."
* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
License. You must require such a user to return or destroy all
copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
works.
* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
receipt of the work.
* You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg-tm works.
1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
1.F.
1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.
1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.
1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.
1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
Defect you cause.
Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
www.gutenberg.org
Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation
The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state's laws.
The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
volunteers and employees are scattered throughout numerous
locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
date contact information can be found at the Foundation's web site and
official page at www.gutenberg.org/contact
For additional contact information:
Dr. Gregory B. Newby
Chief Executive and Director
gbnewby@pglaf.org
Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
spread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.
The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
state visit www.gutenberg.org/donate
While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.
International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
volunteer support.
Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.
Most people start at our Web site which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org
This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.